Vastoin yleistä luuloa maalämpöjärjestelmän asentaminen on nopeaa: Urakka hoituu päivissä, vaikka siihen kuuluisi vanhan lämmitysjärjestelmän purku.
Maalämpöjärjestelmän asennus alkaa tyypillisesti energiakaivon, vaakaputkiston tai vesistöputkiston asennuksella. Uudiskohteissa maalämmön hyödyntämiselle ei käytännössä ole muita esteitä kuin riittävän suuri tontti keruupiirien asentamiselle.
Saneerauskohteissa täytyy olla esimerkiksi öljylämmityksen tai kaukolämmön jäljiltä vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä, johon maalämpö voidaan kytkeä.
Maalämmön asennus hoituu päivissä
Yhden porakaivon poraaminen hoituu tyypillisesti yhden työpäivän aikana. Porauksessa ja maa-asennuksessa pitää huomioida kaluston pääseminen porauspaikalle.
Mikäli kyseessä on saneerauskohde ja vanha järjestelmä on tarkoitus purkaa uuden järjestelmän tieltä, on hyvä varata purkutyölle yksi työpäivä. Purkutyön jälkeen aloitetaan uuden järjestelmän asennus. Asennus pitää sisällään varsinaisen lämpöpumpun, rinnalle mahdollisesti kytkettävän käyttövesivaraajan ja työsäiliön kytkentätyöt sekä järjestelmän sähkökytkennät. Omakotitalokohteissa järjestelmän asennus vie kohteesta riippuen 1-3 työpäivää.
Tavallisesti lämpökatko kestää pisimmillään yhden työpäivän, usein katko on vain muutaman tunnin pituinen. Tämän vuoksi asennuksia voidaan tehdä myös talviaikaan. Erityisesti energiakaivon poraaminen onkin järkevää nimenomaan talvella, sillä jää- ja lumipeitteen ansiosta vältytään porakaluston jättämiltä painaumilta. Toki kesäaikaankin porauksesta syntyneet painaumat palautuvat nopeasti.
Nyrkkisääntö maalämpöjärjestelmän asennuksen aikataulusta:
Energiakaivon poraus – 1 työpäivä
Vanhan lämmitysjärjestelmän purku – 1 työpäivä
Lämpöpumppuasennus – 1-2 työpäivää
Maalämpökaivo on yleisin maalämmön keruutapa
Yleisin maalämmön keruutapa on maahan porattava maalämpökaivo. Siitä käytetään monia muitakin nimiä, kuten lämpökaivo, energiakaivo ja porakaivo.
Maalämpökaivo ei vaadi paljon tilaa ja se on erittäin helppo huoltaa. Maalämpökaivon syvyys riippuu rakennuksen energiantarpeesta, tavallisessa omakotitalossa se on 150 - 200 metriä. Pituuden määrittää maalämpöurakoitsija laskelman perusteella.
Energiakaivoon asennetaan keruuputkisto, joka kierrättää lämmönkeruunesteen kaivossa. Siirtoputkisto siirtää lämmenneen nesteen lämpökaivolta maalämpöpumpulle ja viilennyt neste palaa siirtoputkea pitkin takaisin lämpökaivoon.
Kun talon koko ja energiatarve kasvavat, myös keruupiiri pidentyy. Suurissa kiinteistökohteissa energiakaivojen pituudet saattavat olla useita satoja metrejä ja kaivoja on useita kymmeniä. Keruuputkisto tuodaan keruupiiriltä joko suoraan lämmönjakohuoneeseen tai talon edessä asennettavaan hoitokaivoon, josta ne johdetaan lämmönjakohuoneeseen.
Maalämpökaivon poraus on siistiä ja se onnistuu mihin vuodenaikaan tahansa
Maalämpökaivon poraus kannattaa uudiskohteissa tehdä ennen rakennustöiden alkua. Lämmitysremonttikohteissa paikan on oltava sellainen, johon porauskalusto saadaan siirrettyä.
Porauspaikka kannattaa sijoittaa teknisen tilan tai pannuhuoneen läheisyyteen, jotta siirtoputkea tarvitaan mahdollisimman vähän. Energiakaivon sijoittamisessa on otettava huomioon myös huollettavuus. Paikan valintaan on olemassa säädöksiä, kuten etäisyys mm. rakennuksiin ja kiinteistön rajoihin.
Kunnan rakennusvirasto auttaa energiakaivon paikan määrittelemisessä. Energiakaivon poraaminen onnistuu vuoden ympäri, lukuun ottamatta kovimpia pakkaspäiviä.
Poraamista varten porausyritys tarvitsee asiakkaalta vesipisteen. Yleensä porausyritys tuo vaakaputket energiakaivolta lämmönjakohuoneeseen asti. Keruuputkiston asennuksen jälkeen voidaan aloittaa järjestelmän asentaminen. Joissakin tapauksissa järjestelmä asennetaan ilman keruuputkistoa ja keruuputkisto liitetään järjestelmään myöhemmin.
Energiakaivon porauksessa syntyvä pöly johdetaan letkulla pölykonttiin, josta se johdetaan veden avulla parhaaksi katsottuun paikkaan kuten pihakaivoon. Pölykontin ansiosta piha säilyy siistinä. Joissakin tapauksissa energiakaivosta tulvivan veden määrä on hallitsematon. Tällaisessa tapauksessa pihalle saattaa muodostua hetkeksi pölyn ja veden muodostamaa lietettä. Sateet huuhtovat nämäkin jäljet ajallaan pois näkyvistä.
Vaakaputkisto ja vesistöasennus vaihtoehtoja, jos poraus ei onnistu
Maaperään, kallioon tai vesistöön varastoitunutta lämpöenergiaa voidaan maalämpökaivon lisäksi hyödyntää muillakin tavoin: Vaihtoehtoisia keruupiirejä maalämpökaivon lisäksi ovat myös vaakaputkitus ja vesistöasennus. Keruupiirin valintaan vaikuttavat esimerkiksi maaperä ja talon sijainti.
Vaakaputkisto ja vesistöputkisto voivat olla sopiva ratkaisu, jos maalämpökaivon poraaminen on kielletty tai se ei onnistu muuten. Vaakaputkiston asennus vaatii paljon tilaa ja kaivuun pinta-ala on suuri: Keskiverto omakotitalo vaatii 400-500 metriä pitkän maaputkiston. Vaakaputkisto asennetaan noin metrin syvyyteen ja putkien välit ovat vähintään kaksi metriä toisistaan. Vaakaputkisto saattaa ajan saatossa aiheuttaa maaperään pientä painaumaa, kun maaperä muotoutuu putkien ympärillä.
Jos talo sijaitsee vesistön ääressä, vesistöputkisto saattaa olla paras tapa hyödyntää vesistöön varastoitunutta lämpöenergiaa.
Vaakaputkisto ja vesistöputkisto asennetaan molemmat sulan aikaan.
